Yleinen

Vauvavuosi puolessa välissä

Niinkuin kaikki mun tutut ja ystävät varmaan tietävät rakastan lapsia, etenkin vauvoja, vauvat vaan on ihan parasta ❤️ Meidän nuorimmainen täytti muutama viikko sitten jo puolivuotta. Uskomatonta miten aika menee muka taas näin nopeasti! Konsta on selkeästi äidin poika. Tänään kävin asioilla ja olin poissa pari tuntia niin kotiin tullessa Konsta ihan hihkui ja kikatti kun näki minut, oli kyllä aikas ihana vastaanotto. Pitkiä aikoja ei vielä erossa olla oltu, Konsta ei tuttipullosta niin välitä, pillipullon ostin josta saanut vettä ja se onnistuu kyllä tosi hyvin. Puoleen vuoteen on mahtunut paljon, nauttinut olen tästä ajasta vaikka aina ei ole helpoimmasta päästä ollut. Ehkä sitä näin neljännen kohdalla jo tietää että kaikki vaiheet menee ohi ja nämä kasvavat kuitenkin suhteellisen nopeasti ja hetken päästä vaikeudet ovat vain muisto. Kunnes tulee uudet vaiheet. 

Miten Konsta on voinut olla näin pieni

Herra puolivuotias on leppoisa kaveri, hymyilee ja juttelee iloisesti kunhan on levätty olo ja masu täynnä. Konsta viihtyy tosi hyvin lattialla, liikkuu kierien ja pyörii akselinsa ympäri, eteen-tai taaksepäin ei vielä mennä. Selällään ei enää vietä aikaa ja leikkimatto alkaakin olla aika turhake. Kirjat on kans kiinnostavia ja tykkää kuunnella ja katsella pitkäänkin niitä. Jännä huomata näitä eroavaisuuksia sisaruksissa, meidän 2,5v Santeri ei vieläkään malta kuunnella yhtään satuja, ei päivällä eikä illalla. Luetaan yleensä iltasatu silloin kun Santeri on jo nukkumassa, saa kaikki paremman rauhan siihen niin.

Sisarukset rakastaa Konstaa ja Konsta rakastaa heitä, ilme kirkastuu aina kun joku heistä menee hälle höpöttämään. Ihana huomata miten tärkeitä sisarukset ovat toisilleen jo pienestä pitäen, toivon niin että heillä pysyy lämpimät välit läpi elämän. 

Täysimetin puolivuotta ja nyt syödään pääasiassa sormiruokaa, se sujuukin äärimmäisen hyvin ja Konsta syö isoja annoksia jo niin taitavasti. Lemppareita on kaikki höyrytety kasvikset, kanapötköt ja nyt uusimpana tein makaronilaatikkoa niin sekin maistui tosi hyvin. Hedelmät uppoo hyvin ja puuroa syö aamuin-illoin soseen kanssa. Ihana kun on hyvin syövä vauva. Ja ihan olen yllättänyt itseni miten innoissaan olen noita ruokia pakkaseen tehnyt, ajattelin ennen kiinteiden aloitusta sitä lähinnä ahdistavana kun taas pitää tehdä erikseen ruokia. Konsta istuu jo tosi kivasti ja onkin ollut mahtava saada hänet ruokapöytään muun perheen kanssa. 

Kasvu on melko maltillista ja ollaan seurannassa sen suhteen, seuraava käynti on maaliskuun alussa 7kk iässä. 6kk mitat oli 63cm ja 6,7kg, kasvanut kokoajan tasaisesti omilla miinuskäyrillään, pituus tehnyt muutamasti isomman pudotuksen niin sitä nyt lähinnä seurataan. Toivon että kiinteiden määrä olisi jouduttanut kasvua ja voisimme unohtaa siitä stressaamisen.  Minkä kokoisia puolivuotiaita muilta löytyy? 

Odotan kovasti milloin ruokamäärät näkyisi myös yöunissa, ne meillä on nimittäin olleet koko ajan todella rikkonaisia. Konsta nukkuu vieressä ja havahtuu lukemattomia kertoja yöllä syömään. Ja välillä myös saattaa jutella menemään iloisena parikin tuntia keskellä yötä, yritä siinä sit nukkua kun toinen kiljuu ja juttelee iloisesti. Yritän kyllä aina esittää nukkuvaa enkä ala seurustelemaan keskellä yötä, yöt on nukkumista varten!  Olen myös yrittänyt totuttaa omaan sänkyyn, mutta lopputulos on se että olen itse paljon väsyneempi kun joudun nousemaan ylös kaikkien heräilyjen aikaan. Päiväunet nukutaan tosi hyvin ja meillä on aika vakiintunut rytmi niissä. Aamusta nukkuu 1-2h, lounaan jälkeen 1-3h ja alkuillasta ottaa pienet torkut, nämä kolmannet unet ovat selkeästi jäämässä pois ja siirrytään kaksiin uniin. Päikkärit nukkuu ulkona ja kovilla pakkasilla olikin hieman vaikeuksia kun unet sisällä on luokkaa 20-40min.  Illalla Konsta menee nukkumaan siinä 20-21 välillä.

Tällainen kaveri on meidän puolivuotias. Ei enää mikään pikkuvauva, uusia juttuja opitaan kokoajan ja kontaktia muihin otetaan entistä enemmän. Mahtavaa aikaa tämä vauvavuosi. Nämä ajat tietty aiheuttaa omat haasteensa ja on vähän tylsää kun ei päästä mihinkään kerhoihin/muskareihin, mutta onpahan ainakin tullut vietettyä aikaa kotona ja keskitytty siihen tärkeimpään. Ja on meillä onneksi muutamia ystäviä joita näemmä säännöllisesti. 

Ensimmäinen ruokailu

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.